Kirjailija Teuvo Ruohoranta
Paaso ennen ja nyt
Toimittanut Teuvo Ruohoranta395 sivua
Kustantaja: Kyläkirjahanke Jukka ja Mikko Rautkoski - Jari Leino - Jukka Ylönen
Toukokuussa 2022 romaanini Martan polkka julkistamistilaisuudessa Kuortin ABC:llä Jukka Rautkoski tuli pyytämään Paason kylähistoriakirjan kirjoittajaksi. Kesällä 2022 keräsimme työryhmällä Jukka ja Mikko Rautkoski, Jari leino ja Jukka Ylönen kirjaan aineistoa: kuvasimme Paason kylän talot, teimme henkilöhaastatteluja, pyysimme vanhoja valokuvia ja kirjoituksia. Täydensin niitä arkistojen kätköistä ja eri historialähteistä löytyneellä aineistolla. Syksyn ja talven aikana kirjoitin ja taitoin kirjan valmiiksi lähetettäväksi Bookwellin kirjapainoon painettavaksi. Kirjan julkistamistilaisuus oli 14.4. 2023 Heinolassa Kahden Muijan Kahvilassa.
Kirjaprojektin työryhmän jäseniä palaverissa vasemmalta: Jari Leino. Jukka Ylönen, Teuvo Ruohoranta ja työryhmän vastaava Jukka Rautkoski.
Vasemmalla: Itä-Hämeen artikkeli
Yllä: Työryhmän jäsen Mikko Rautkoski, sekä Teuvo Ruohoranta kirjan julkistamistilaisuudessa 14.4. 2023 Kahden Muijan Kahvilassa Heinolassa.
Paaso ennen ja nyt-kirjan omistuskirjoituksia pyydettiin julkistamistilaisuudessa runsaasti.
Julkistamistilaisuudessa vasemmalta: Jukka Rautkoski, Jari Leino, Jukka Ylönen
Terveen paperit
näytelmäni Taivalkosken näyttämöllä maalis- huhtikuussa 2023
Martan polkka
Romaani, 284 sivua
Kustantaja Books on Demand
Romaanin tapahtumat sijoittuvat viime vuosisadan alkupuoliskolle (1909-1953).
Parikymppinen Kytölän Martta rakastuu naapurikylän poikaan, erinomaiseen polkan tanssijaan ja ison talon tulevaan isäntään. Juuri kihlauksen kynnyksellä asiat sotkeutuvat täysin ja heilastelu loppuu. Martta nimeää seurustelun päättymiselle syyllisen ja katkeroituu, mikä saa kylän muut pojat pysyttelemään Martasta kaukana.
Kotitalo pilkotaan ja voimakastahtoinen Martta ottaa Kytölässä isännyyden ja emännyyden. Eetu-veljen taloon tuoma Iines-vaimokin joutuu alistumaan Martan määräysvaltaan. Martan pankkilainalla hankkimat ravihevoset ja yleismaailmallinen lama vievät Kytölän pakkohuutokauppaan ja asukkaat joutuvat omalle tilalleen vuokralaisiksi.
Martan tarinan rinnalla kulkee Mikon ja Helmin tarina. Martan rippikouluikäinen veljentytär rakastuu itseään huomattavasti vanhempaan Mikkoon. Mies on kylän kunnollisimpia, mutta Martta yrittää kaikella kekseliäisyydellään estää seurustelun, omista syistään. Lopulta kuitenkin ilmenee, että on olemassa Kytölän Marttaakin suurempi voima: rakkaus!
Romaanin tausta
Päähenkilön Martan esikuva on lapsuudenkodissani asunut vaarini naimaton sisar. Viisikymmentä vuotta Martan kuoleman jälkeen huomasin hänen elämäntarinassaan romaanin ainekset. Tarina koostuu hänen omista, vanhempieni, sekä kyläläisten kertomuksista.
Romaanin juonessa kohtaavat kaksi sukua varsin erikoisella tavalla, josta syntyy Helmin ja Mikon, eli vanhempieni rakkaustarina.
Martta ei ollut kovin pidetty ihminen, ei kodissamme, eikä kotikylässämme, vaan monille ihmisille leppymätöntä vihaa pitävä rivopuheinen kärttyisä vanhapiika. Monien hänen aikalaistensa kertomuksista kuitenkin käsitin, että Martta oli ollut paljon muutakin, kuin minun tuntema Martta. Romaani on ristiriitaisen luonteen omaavan henkilön selviytymistarina elämän dramaattisissa käänteissä.
Teuvo Ruohoranta
Jylhäniemen naiset
Teuvo Ruohorannan uusi kesäteatterikomedia
Rooleissa 5 naista, 5 miestä.
Näytelmän välittää ja esitysoikeuksia valvoo Suomen Näytelmäkirjailijat ja Käsikirjoittajat.
Katso: naytelmat.fi
ruohorantateuvo@gmail.com
Tango Humisevassa
Teuvo Ruohorannan kesäteatterikomedia
Humisevan vireässä maaseutukylässä on menneinä aikoina arjen elämä sykkinyt kiihkeänä, tanssilavalla tangon hurma johdattanut nuoret kesäöisiin lemmenkohtauksiin. Kylässä muhivat synkät salaisuudet on peitelty arkisen aherruksen alle.
Nyt kylä on hiljentynyt, koulu lakkautettu, työpaikat hävinneet, elämisen mahdollisuudet hiipuneet. Jäljellä on vain tyhjät rakennukset ja kourallinen ihmisiä, keski-ikä seitsemänkymmentä. Kunnes... tv-lavastaja Annika Wintervägen saapuu perimälleen huvilalle, mukanaan telkkarijulkkis Maikki Kultakumpunen, ja tietysti molempien poikaystävät.
Entisen mahtitalon Suuruspään leskiemäntä ei pidä yhtään taiteilijaporukan asettumisesta aivan naapuriin ja haluaakin ostaa Annikan huvilan itselleen. Annika on perinyt myös kylän tyhjän kaupparakennuksen, johon liittyvät vuosikymmenet Humisevaa piinanneet salaisuudet alkavat paljastua - yllättävin seurauksin!
Näytelmä on myös kertomus ihmisistä, jotka rakastavat esi-isiensä vuosisatojen aikana rakentamaa kotiseutuaan, heidän voimaton hätähuutonsa helsinkiläisille "asiantuntijoille", joiden mielestä maaseudun perinteinen luontoon ja maahan pohjautuva elämänmuoto tulisi lopettaa.
Rooleissa 5 naista, 5 miestä.
Näytelmän välittää ja esitysoikeuksia valvoo Suomen Näytelmäkirjailijat ja Käsikirjoittajat.
Katso: naytelmat.fi
Yhteys kirjailijaan: ruohorantateuvo@gmail.com
Romaani Tuiskun talvi ilmestyi marraskuussa 2017
Kirja ostettavissa:
katso yhteydenotto-sivuni
Tuiskun talvi
347 sivua, kustantaja BoD
Romaani on jännityskertomus nuoren suojeluskuntalaisen Konsta Palomaan ja hänen Tuisku-hevosensa sotaretkestä valkoisten puolella kansalaissodassa 1918. Kertomus sijoittuu keskisen rintaman, eli Mäntyharjun, Heinolan, Sysmän, Asikkalan ja Lahden tapahtumiin noudattaen mahdollisimman tarkasti historialähteiden tietoja, samoin myös romaanissa esiintyvien rintamatehtävissä mukana olleiden Urho Kekkosen, Kustaa Tapolan ja Hans Kalmin osalta.
Urho Kekkonen osallistui Mäntyharjun taisteluihin, tuleva kenraali Kustaa Tapola toimi komppanian ja pataljoonan päällikkönä, Venäjän armeijan luutnantti, sodan aikana majuriksi ylennetty Hans Kalm johti pahamaineisia, mutta voitokkaita "Kuhmoisten piruja" Päijänteen länsirannalla.
Miten romaani Tuiskun talvi syntyi?
Koulupoikana kuuntelin naapurissa asuvan sukulaiseni kertomuksia sotaretkestään valkoisten puolella kansalaissodassa talvella 1918. Kertomukset päättyivät aina Heinolan pitäjän Vierumäen kylän veriseen taisteluun kevättalvella -18. Yleisesti tiedettiin tämän sukulaiseni vapautuneen Hennalan vankileiriltä toukokuussa 1918.
Mutta miten ja miksi tämä valkoisen puolen sotilas joutui vankileirille punaisten joukkoon? Sitä sukulaiseni ei koskaan paljastanut. Oliko se niin traumaattinen kokemus, ettei hän pystynyt puhumaan siitä edes neljänkymmenen vuoden kuluttua?
Asia on vaivannut minua koko elämäni ajan ja tunsin etten pääse siitä irti kuin kirjoittamalla sukulaiseni tarina ja ratkaista mystinen vankileirille joutuminen.
Tuiskun talvi valmistui n. kahden vuoden puurtamisen jälkeen, joista ensimmäinen vuosi kului historilähteiden tutkimisessa. Halusin fiktiiviselle kertomukselleni mahdollisimman tarkan historiataustan, tapahtumapaikkojen sekä kirjassa esiintyvien myöhemmin valtakunnallisesti tunnetuksi tulleiden henkilöiden osalta (Urho Kekkonen, Kustaa Tapola ja Hans Kalm).
Eräs kustantaja palautti käsikirjoitukseni mainitsemalla aiheen olevan julkaistavaksi arkaluonteinen!? Epäselväksi jäi mikä oli arkaluonteista, romaanissa esiintyvät tunnetut henkilötkö? Jätän sen asian lukijoiden arvioitaviksi.
Tuiskun talvi on tiettävästi ensimmäinen laajempi kaunokirjallinen teos, joka sijoittuu tuon verisen sodan keskisen rintaman, eli Mäntyharjun, Heinolan, Sysmän ja Asikkalan tapahtumiin.
Kirjan (Tuiskun talvi) julkistamistilaisuus
Pertunmaan Kuortissa 25.11 2017
Kirjan julkistamispaikaksi valikoitui Pertunmaan Kuortti siksi, että se on syntymäkyläni ja Tuiskun talven tapahtumat sijoittuvat osittain paikkakunnalle. Istun kuvassa ABC:n liikenneasemalla, jonka ohitse kulkenutta tietä pitkin (ikkunasta näkyvässä maisemassa) Mäntyharjun suojeluskuntakomppania vaelsi kirjassani talvella 1918 hevoskolonnana Sysmän rintamalle.
Julkistamistilaisuus keräsi runsaasti väkeä; sukulaisiani, koulutovereitani, ja muita tuttavia, joista monet muistelivat isänsä tai vaarinsa kertomuksia kansalaissodan aikaisista tapahtumista.
Paikalla oli myös historiasta kiinnostuneita ihmisiä, sekä museo- ja perinneyhdistysten edustajia.
Omistuskirjoitukset olivat kysyttyjä...
Lehdistöäkin oli paikalla: Itä-Hämeen toimittaja tekemässä juttua.
Taustalla näkyvä peikkotonttu riemuitsi kanssani onnistuneesta tilaisuudesta...
Lehdet
Pitäjänuutiset 18.1 2018, Lasse Laitinen:
Mitä yhteistä on Urho Kekkosella, kenraali Kustaa Tapolalla ja majuri Hans Kalmilla? Heillä kaikilla oli oma roolinsa Suomen verisessä sisällissodassa.
He kaikki myös kohtaavat Teuvo Ruohorannan tuoreessa sisällissodasta kertovassa romaanissa Tuiskun talvi, joka sijoittuu 100 vuoden taakse Mäntyharjun ja Heinolan ympäristön maisemiin.
Kirja kertoo mäntyharjulaisen suojeluskuntalaisen Konsta Palomaan ja hänen Tuisku-hevosensa matkan vuoden 1918 alusta sisällissodan loppuun saakka...
... Ruohoranta kertoo tehneensä kirjan eteen runsaasti taustatyötä. Tarina noudattelee tarkasti sisällissodan kulkua historiallisiin lähteisiin perustuen.
Ruohorannalle itselleenkin selvisi vasta tiedonhankintavaiheessa kuinka merkittävä rooli keskisellä rintamalla, eli Mäntyharjun, Heinolan, ja Asikkalan muodostamalla alueella sodassa oli.
Mannerheim pelkäsi, että punaiset pääsevät rautatietä pitkin Mäntyharjun kautta Kuopioon ja halkaisevat Suomen kahtia. Mannerheim lähettikin hätiin joukkoja, muun muassa Kainuun sissejä, joissa Mouhuun tuli tuli myös Urho Kekkonen...
Itä-Häme 1.12 2017, Osmo Kuisma:
Näytelmien kirjoittajana melko laajaa tunnettavuutta saavuttanut Teuvo Ruohoranta on julkaissut romaanin Tuiskun talvi.
Tuiskun talvi on fiktiota, mutta rakennettu historiallisten faktojen varaan ja antaa siten myös hyvän kuvan sodan suurista linjoista.
Mäntyharjun suojeluskunnalla oli ratkaiseva rooli punaisten pysäyttämisessä Mouhun, Kinnin ja Mäntyharjun aseman taisteluissa...